Taidekokoelma

Luisa ja Alessandro Bargiacchin aloittama kokoelma Silvio Loffredon Battistero teoksella vuodelta 1991, on rikastunut vuosien kuluessa lukuisilla nykytaiteen merkittävien taiteilijoiden teoksilla, joiden joukossa Fernando Farulli teoksellaan La Venere nera, yksi tärkeimmistä Italialaisen uusobjektiivisuuden edustajista, eräitä uusfuturismin edustajan Lucio Vennan teoksia sekä Piero Leddin, joka työskenteli 60-luvulla milanolaisen eksistentialismin merkeissä.

Kokoelma laajeni sitten Arturo Carmassin teoksilla, joka oli toisen maailmansodan jälkeisen informalismin johtohahmo, Grande composizione arancio e blu vuodelta 1951 ja muut sitä seuraavina jaksoina tehdyt teokset, joiden joukossa Verso settentrione vuodelta 1992 tai Ananke vuodelta 1996. Tällä ei-figuratiivisella linjalla ovat löytäneet paikkansa kokoelmassa Giulio Turcaton maalaukset ihastuttavalla 60-luvun Superficie lunare ja Antonio Corpora todellisella mestarityöllään Vele e gabbiani dell'isola d'amore vuodelta 1973 ja myös hienostuneet vuosilta 1961/62 peräisin olevat kartongille tehdyt maalaukset.

60-luvulta meillä on vain muutamia Forma 1 -ryhmän taiteilijoide teoksia: Piero Dorazion Bellosguardo vuodelta 1964 ja Achille Perillin La storia dei brevi vuodelta 1966.

Kokoelmaan kuuluu myös ei-figuratiivisia taiteilijoita, kuten Gerardo Rueda, 50-luvun espanjalaisen informalismin edustaja, kiinalainen Hsiao Chin, yksi ensimmäisistä taiteilijoista, joka yhdisti perinteisen itämaisen perinteen länsimaiseen tyyliin, hienostuneeseen Lucio Fontanan klassisen tyylin kuparipiirroskuusikkoon asti. Ja lisäksi vielä Piazza del Popolon taiteilijoiden teoksia: Schifanon 70-luvun alkupuolen loistava Palma ja Futurismo rivisitato; Tano Festa 60-luvun alkupuolen maalauksilla paperille ja Paesaggio vuodelta 1971.

Meillä on Aldo Mondinon merkittäviä tauluja: kollaasi vuodelta 1964 nimeltään Tricolore, suuri 70-luvun teos I Ton Collage of art ja ironinen omakuva vuodelta 1989, Mon Dine. Lisäksi kannattaa mainita Mauro Stacciolin suuret piirrokset ja pienet patsaat. Yhdessä kokoelmiimme kuuluvien Hidetoshi Nagasawan (italialaistunut japanilaistaiteilija) ja Giuseppe Spagnulon teosten kanssa ne edustavat Italian 70-luvun kuvanveistotaiteen huippua. Kokoelmamme huipentuu Ison-Britannian pop-taiteen merkittävimpiin nimiin kuuluvan Joe Tilsonin suureen maalaukseen ja intarsiatyöhön Proscimeni for Demeter vuodelta 1982.

Tätä korpusta täydentävät Luigi Veronesin maalaus klassisen abstraktista kuviosta, Giulia Napoleonen kromaattiset jännitteet, Kokoschan itävaltalaisen koulukunnan kasvatin Godwin Ekhardin katkeran ironiset veistosmaalaukset, Mauro Bettin, Noriaki Takahashin ja Angelo Borgesen post-informaalinen maalaustaide, Cesare Paolantonion surrealistiseen perinteeseen lukeutuva hienostunut maalaustyö sekä Gianni Dorigon Pop-taidetta lähestyvä teos.